Luku 14

< LUKU 13 | LUKU 15 >

14. Uusi Berliinin muuri

235 Pangalos ja natsien kulta. http://news.bbc.co.uk/2/hi/business/8536862.stmNäyttökuva 2014-10-13 kohteessa 3.23.15 PM

236 Papandreoun vaatimus natsien uhrien korvauksista: The Guardian 13.2. 2011 http://www.theguardian.com/world/2011/feb/13/greece-compensation-nazi-massacre

237 Kultaisen auringonnousun johtajien pidätyksestä kertoi mm. Helsingin Sanomat 28.9.2013 http://www.hs.fi/ulkomaat/Äärioikeistopuolueen+johtaja+pidätettiin+Kreikassa/a1380331598888

238 Eduskunnan pöytäkirja ensimmäisestä Kreikka-paketista toukokuussa 2010. http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/vex3000.sh?TUNNISTE=HE+57/2010.

239 Merkel kosiskelee kansaa.  Mike Dicks: “Is Italy the real joker in the Eurozone pack?“ Financial Times. 16.3. 2010.

240 Kiristys lisää aina populismia ja ääriliikkeiden suosiota, niin 1930-luvun kuin 2010-luvun Euroopassa. On sitä ihan mitattukin, jos ei ekonomisti muuten usko, vaikka omin silmin näkee. O´Rourken ja Taylorin mukaan (2013, s. 177, kts. myös lähdeviite tämän kirjan sivulle 177, luku 10):

”[T]he Depression had calamitous political consequences. Voting for extremism was negatively related to GDP growth during this period, at least in countries that had not been inoculated by a history of democracy stretching back to before World War [I] (de Bromhead, Eichengreen, and O’ Rourke 2013). Ponticelli and Voth (2011) find a strong correlation between fiscal austerity and political chaos (as measured by riots and other disturbances) over the last 100 years or so, and the result is robust when restricted to the interwar sample. It is foolish to ignore the potential political consequences of internationally lopsided and deflationary adjustment strategies.”

242 J.M. Keynes (1919): The Economic Consequences of Peace, sit. Patomäki s. 183.  Englanninkielinen teos löytyy internet-osoitteesta http://www.gutenberg.org/ebooks/15776

243 Saksan ja Kreikan palkat: Kreikka on ns. kriisimaista ainoa, jossa onnistuttiin laskemaan nimellispalkkoja 2010–2012 lähes 20 prosenttia. Palkat joustavat alaspäin huonosti ja hitaasti. Irlannin työmarkkinoita pidetään Euroopan joustavimpina: siellä palkkataso oli silti sama 2012 kuin 2008, Portugalissa ja varsinkin Espanjassa selvästi korkeampi nopeasti heikkenevästä työllisyydestä huolimatta. Akuuttia valtiontalouden kriisiä ei voi hoitaa sisäisellä devalvaatiolla. Myöhempi palkkojen lasku tietysti heikentää kysyntää ja nitistää kasvua täsmälleen sillä hetkellä, kun talouden toivottaisiin toipuvan. O´Rourke & Taylor, teksti ja kuviot s. 175.

244 Saksa on hyötynyt yhdeksän miljoonaa euroa 2009–2011, arvioi ING-pankki jo loppuvuonna 2011. http://euobserver.com/economic/114231

Saksan valtiovarainministeriö on laskenut, että alhaisten – jopa negatiivisten – valtionvelan korkojen takia Saksan säästää yli 40 miljardia euroa vuosina 2010–2014 verrattuna vuoden 2011 arvioon. http://www.spiegel.de/international/europe/germany-profiting-from-euro-crisis-through-low-interest-rates-a-917296.html

Vakuutusyhtiö Allianz on laskenut Saksan säästävän velanhoitomenoista peräti 67 miljardia euroa vuosina 2010-2014. http://www.reuters.com/article/2013/05/02/us-eurozone-bailouts-idUSBRE9410CG20130502

Suomessa velanhoitokustannukset laskevat, vaikka velka lisääntyy. Suomi on kasvattanut velkaansa noin 40 miljardilla eurolla vuosina 2008–2012 (siis lähes 70 prosentilla), mutta velanhoitokulut ovat tänä aikana pienentyneet puoli miljardia euroa. http://yle.fi/uutiset/valtionvelan_outo_yhtalo_velkaa_otetaan_lisaa_mutta_korkomenot_pienenevat/6979798

Koko euroaikana arvioidaan Suomen säästäneen velanhoitokustannuksissa yli 50 miljardia euroa markka-aikaan verraten. http://www.savonsanomat.fi/uutiset/talous/valtion-velanhoito-halpeni-50-miljardia-euron-takia/1336103

Valtiokonttorin vuosikatsauksesta 2013 ilmenee, että vielä vuonna 2008 Suomi joutui tarjoamaan 4,375 prosentin korkoa 10-vuotisesta velkakirjastaan (onnittelut arvopaperin omistajille!). Kolme vuotta myöhemmin laskettiin liikkeelle samankokoinen erä 10-vuotista paperia 1,5 prosentin korolla. http://www.valtiokonttori.fi/fi-FI/Valtionvelka_ja_talous/Valtionvelka/Vuosikatsaus_valtion_velanhallinnasta_ju%2849825%29

Kaavamaisesti laskien siis korkohyöty olisi yli 60 prosenttia. Jos kaikki vanha kallis velka saataisiin saman tien vaihdettua uuteen ja huokeaan, voi suuntaa-antavasti sanoa, että Suomikin hyötyy eurokriisistä ja -lamasta vähintään miljardi euroa vuodessa verrattuna normaalikorkojen aikaan.

Tästä ”hyödystä” ei ole mitään syytä riemuita. Nollakorot ovat kituvan talouden merkki. Kansantalous ja sitä myöten valtiontalous ovat menettäneet – ja menettävät – monin verroin miljardeja, kun eurooppalainen kysyntälama nitistää Suomen vientiä päämarkkina-alueelle.

  • Vrt. myös s. 131 (luku 8)

245 Espanjalaisten talouspakolaisuudesta Saksassa ovat kertoneet mm.

247 USA:n moitteet Saksan ylijäämistä ja saksalaisten äkeä vastaus ilmenee mm. Financial Timesistä 31.10. 2013: ”Germany rebuffs US Treasury criticism”. Lehden kolumnisteista Martin Wolf oli arvostellut Saksaa jo pitkään (mm. ”Germany is a weight on the world”, FT 6.11. 2013), mutta Gideon Rachman asettui Merkelin ja Schäublen puolelle (”America´s misplaced lecture to Germany, FT 31.10. 2013).

< LUKU 13 | LUKU 15 >