Luku 16

< LUKU 15 | LUKU 17 >

16. Kontrolli hyvä, luottamus parempi

261 Kreikan turhaan maksamat korot on laskenut Yiannis Mouzakis 6.6. 2013. (Vähensin laskelmassa esitetystä summasta ennen toukokuuta 2010 maksetut korot.) http://theprodigalgreek.wordpress.com/2013/06/06/honey-i-shrunk-the-greeks/

262 Kuningasvallan ja ”hallinnallisen järjen” vastakkainasettelu viittaa Michel Foucault’n teemoihin hallintavallan synnystä. Foucault: Turvallisuus, alue, väestö (Tutkijaliitto 2010), erityisesti sivut 43–120.

265–266 Artiklat 125 ja 122 on luettavissa täältä: http://register.consilium.europa.eu/pdf/fi/08/st06/st06655-re07.fi08.pdf

  • Esko Seppäsen tulkinta artikkelista: Emumunaus, s. 14.
  • Oppinut analyysi EU:n toimivallan tulkinnoista artiklojen 125 ja 122 osalta on tietysti Tuori & Tuori (2014): The Eurozone Crisis: A Consitutitonal Analysis, ss. 120–157.

268  ”Se ei ole laitonta, mutta mielivaltaista kyllä”. Tätä rajaa koetellaan vielä monta kertaa. Kansanedustaja Thomas Pringle haastoi Irlannin valtion oikeuteen tehdystä EVM-sopimuksesta. Korkein oikeus hylkäsi kanteen, mutta pyysi vielä  ennakkolausuntoa EY-tuomioistuimelta marraskuussa 2012.
http://curia.europa.eu/juris/document/document.jsf?text=&docid=130381&pageIndex=0&doclang=EN&mode=lst&dir=&occ=first&part=1&cid=414113

Oliko EU:lla oikeus perustaa EVM-rahasto 2010 ilman perussopimuksen muutosta (ja Irlannilla hyväksyä ilman kansanäänestystä)? Ja onko Itse EVM ristiriidassa olemassa olevan lainsäädännön kanssa?

Ratkaisun, josta pitkälti riippui euroalueen vähäinenkin rahoitusvakaus, teki poikkeuksellisesti täysi 27 tuomarin kokoonpano. Vastaus molempiin kysymyksiin oli pelastava kyllä. Mutta huojennus on vain väliaikainen, sillä s. 267 mainittu saksalainen valitus EKP:n osto-ohjelmasta saapuu tuomioistuimeen lokakuussa.
Tuorin & Tuorin (2014) mielestä Pringle-päätöksellä on lavennettu EU:n perussopimustulkintaa ja avattu mahdollisuus ”perustuslailliselle mutaatiolle”. Ainakin vaara on ilmeinen.

Uusia, sekä jäsenmaita että EU-instituutioita tiukasti velvoittavia sopimuksia (fiscal compact) tehdään ilman perussopimusmuutoksia; uudet elimet (vakuusrahastot) käyttävät valtaa jäsenmaiden ja toisten EU-instituutioiden suhteen; ja vanhatkin insituutiot saavat tehtäviä, jotka voivat ylittää sopimusten määrittelyt ja vaikuttaa toisten instituutioiden tekemisiin. Entä mikä toimivalta Kansainvälisellä valuuttarahastolla on EU-elimiin – ja toisin päin: millä tavoin EU-elimillä on oikeus vaikuttaa (Euroopan ulkopuolistenkin maiden omistaman) IMF:n päätöksiin?

”The enlarged doctrine articulated in Pringle may have far-reaching consequences for the unity of the EU’s legal and institutional framework. It seems to open up possibilities for a group of Member States to establish through intergovernmental agreements institutional structures which lie outside the Union framework but which still involve Union institutions. At issue is a vital element in the ongoing constitutional mutation.” (s. 162)

Eikä kyse ole mistään juridisesta saivartelusta, vaan suoraan EU:n ytimeen käyvästä uhkasta. Pykäliä on venytetty ja tulkittu, mutta silti komissio ja EKP ovat pitäneet tarkasti kiinni toimiensa laillisuusperustasta. Jos artiklat lyövät toisiaan korville, ja niiden selittely parhain päin tuottaa uusia, arvaamattomia ristiriitoja; jos toimivaltuudet hämärtyvät ja menettelyjä oikeutetaan voimalla, seuraukset ovat arvaamattomia ja kohtalokkaita. EU:n laillisuuspohja luhistuu.

  • Bini Smaghi -sitaatti, Austerity: “The conditionality of the [OMT] interventions saved the ECB from having to tell a country directly under what conditions it was prepared to buy its government bonds on the market, as had happened in the case of Italy and Spain in 2011. The announcement … reflects the central bank’s decision to shed the political role of having to establish the conditions under which it would intervene to avoid the risk that a country would have to leave the euro. That role lies with the EU’s political institutions.”   (Kindle Locations 1976-1980).

269 Sopimus Euroopan unionista (Maastrichtin sopimus, 1993) ja Sopimus Euroopan unionin toiminnasta (jonka alkuperä ulottuu 1958 Rooman sopimukseen), ajantasaistettu ja yhdenmukaistettu laitos 2012 sisältää Euroopan keskuspankkijärjestelmästä artiklat 127–150 sekä erillisen pöytäkirjan (n:o 4) http://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=OJ:C:2010:083:FULL&from=EN

270 Tuomas Saarenheimon blogikirjoitus ampuu myös kohteliaasti alas EU-komission yritykset kiistää De Grauwen päätelmät. http://www.suomenpankki.fi/fi/suomen_pankki/ajankohtaista/blogit/tuomas_saarenheimo/Pages/saastaako_eurooppa_itsensa_hengilta.aspx

271 Tällä hetkellä Euroopan keskuspankki antaa Euroopan Parlamentille kertomuksen, mutta sen kummemmalla demokraattisella valvonnalla sitä ei rasiteta. http://www.ecb.europa.eu/ecb/orga/accountability/html/index.en.html

  • Olli Rehn -sitaatti: Myrskyn silmässä, s. 111.

< LUKU 15 | LUKU 17 >